Osoite löytyy edellisestä tekstistä alta...

Joopa, elokuuta mennään ja loman puoliväli ohitettu. Tää vuodatuksenpaskakin päätti tiltata ja melkein kaikki kuvat on hävinneet . Harmittaa siksikin, että mulla ei ole niitä kuvia koneella. Ne on Pasilla, jonka kanssa en enää ole tekemisissä, joten en ala niitä siltä pyytelemään. Näillä mennään, mitä on jäljellä. Koirien sivut ja ruokintasivun olen jo siirtänyt bloggeriin. Nyt näköjään pystyy siirtämään kaiken muka helpolla sinne. Vielä kun joku kertois miten se käytännössä tapahtuu... Myönnetään, en oo mikään tietokoneihme. No, kun teemu kotiutuu, niin ehkä asia selviää. Se noi edellisetkin sinne osas viedä . Uus osoite joskus tulevaisuudessa: http://jejapu.blogspot.fi/ .

Mistähän sitä alottais... Agility on jäänyt vähän vähemmälle. Kesä-heinäkuussa oli Harrin treeneistä kolmen viikon tauko. Sillon ei tehty itsekseenkään mitään. Kaikki aika meni pakkaamisessa ja muutossa. Onneks Teemu oli muuton aikaan kotona, koska olisin kyllä ollut yksikseni pulassa. Vaikka ihania muuttoapulaisia olikin, niin silti. Nyt ollaan asuttu Lempäälässä reilu kuukausi ja hyvältä tuntuu. Tästä on 2 kilsaa ideaparkille (eli SDP:llekin lähes saman verran) ja 4 kilsaa Lempäälän keskustaan. Ei yhtään liikaa. Asunto on tuntunut heti kättelyssä enemmän kodilta, kun Hervannan kämppä. Se oli jotenkin tosi kolkko... Parasta on tietty oma piha, joka on nyt aidattu, että koiratkin siitä pääsee nauttimaan . Ei se iso ole, mutta ihan riittävä. Puuska mahtuu vetämään munaravinsa ja Jazi & Jedi löhöämään auringossa. Vähäisistä aurinkoisista päivistä ollaankin otettu nyt lomalla kaikki irti. Ja uus kaasugrilli on ihan ehdoton! Kyllä nyt kelpaa!

Tässä on tullut hömpsäiltyä jonkin verran... Viime viikonloppuna otin suht iisisti kotona yksinäni. Teemu kun joutui yllättäen lähteen 8 päiväksi töihin kesken loman... Mutta pakko se on, kun kutsu käy, ei se montaa kertaa toistu jos kieltäytyy . Kolme edellistä viikonloppua on menneet melkolailla kosteissa tunnelmissa... Systeriviikonloppu, loman aloitus Suvin kanssa, mökkeilyä Jennin ja Janin kanssa... Ja jatkoa seuraa ens viikonloppuna risteilyn merkeissä edellämainitun pariskunnan kera . Tällä kertaa lähdetään Turusta. 

Viikko sitten poikettiin Powerparkissa ja Ähtärissä Artun kanssa. Mä kiersin pojan kanssa ne laitteet, mihin uskaltauduin ja mihin kehtasin suht lyhyen hameeni kanssa mennä . Totesin, että kovasti pyörivät laitteet ei oo enää mun juttu . Poika kyllä paineli kaikkiin ihan innoissaan ja moneen kertaan. Yövyttiin Ähtärissä hotelli Mesikämmenessä ja tiistaina kierrettiin eläinpuisto. Oli oikein kiva reissu! Koirat oli äiskällä ja Matilla hoidossa. Kiitos taas!

Mökkiviikonloppuna koirat oli tietty menossa mukana. Paikalla oli myös kummipoika Rasmus ja Kassu 5v. + kaukasianpaimenkoira Viktor 7kk. Etukäteen jännitin, että miten russelit tulee toimeen ison vahdin kanssa ja miten suhtautuvat lapsiin... No, ei russeleista ja Viktorista ystäviä tullut, mutta ei ne toisiaan yrittäneet tappakaan. Meikäläisethän siinä olis hävinneet. Aika-ajoin oli melkonen ärinä päällä, mutta onneks Viktor otti sen vaan leikin kannalta . Rasmukseen meidän koirat ei kiinnitäneet pahemmin huomiota. Vauva sai olla missä vaan ja äännellä ja touhuta miten vaan. Yhtään ei olleet mustasukkasia, vaikka touhusin pojan kanssa. Jazi jopa ajo Puuskan pois, kun tuli liian lähelle Rasmuksen istuinta! Mä pääsin harjottelemaan vauvan hoitoa... Teemultahan se jo käy, kun on kokemusta ja kyllä se onkin aivan ihan vauvan kanssa . Kassusta koirat ei välittäneet, kunhan poika ei tehnyt mitään hirmuisen äkkinäisiä liikkeitä. Kovasti ovat kyllä muuttuneet, meidän hurjat, jotka ei olleet lapsiin tottuneet...

Toissaviikolla Jedi ja Jazi kävi rokotuksilla. Jedi on ihan mahtityyppi, kun sen kanssa menee lekuriin. Sillä ei ole mitään tarvetta rähjätä odotustilassa oleville. Muutenkin ottaa tosi rennosti. Lääkäri saa tehdä mitä vaan, eikä tarvi pelätä, että kohta se nappaa käteen kiinni... Kun sitten Jazi taas! Voi jessus sitä. Se on kyllä odotustilassa ihan ok, mutta siihenhän ei siis kosketa ilman kuonokoppaa. Hampaat jäi sattuneesta syystä katsomatta. Korvat ok ja silmätkin, tosin patti alaluomessa on kasvanut aika paljon. Muori on laihtunut jonkin verran ja se on hyvä.

Jedi kävi rokotuksia edeltäneellä viikolla vanhuustarkastuksessa ja verikokeessa. Muutto ja Teemun töihin lähtö ilmeisesti stressasi pappaa vähän liikaa... Joka päivä töistä tullessa oli koirien tyynyt pissassa ja sohvan suojalakana myös. Eihän pissa mene lakanasta läpi, mutta haju menee . Iltapäivälenkin jälkeen meni vajaa puolituntia ja taas valui pissa. Aamuisin oli tyynyllä lätäkkö. Olin jo aika neuvoton... Päätin viedän papan tutkittavaksi, että jos vaikka löytyy joku muu syy vuotamiseen, kun stressi. No eipä löytynyt. Lääkärin mukaan Jedi on ikäisekseen huippukunnossa. On hoikka ja lihaksetkin vielä hyvät. Hampaissa ei juurikaan hammaskiveä ja ne on muutenkin ok. Verikokeistakaan ei mitään löytynyt, kaikki arvot ihan normaalit. Onneksi pissavaivakin sitten samalla viikolla hellitti normaaliksi, eli siedettäväksi. Kyllä siinä lääkärin edessä itku pääsi, kun hän totesi, että on sitä pienemmistäkin syistä koiria ja kissoja lopetettu. Joo, niin varmaan on, mutta mä en lopeta! Kyllähän sitäkin oli jo pakko miettiä, kun tilanne oli niin paha. Onneks Teemu on niin kiintynyt koiriin, ettei ainakaan ikinä painostaisi mua sitä päätöstä tekemään ton vaivan takia. Mutta kyllä on taas itketty . Papasta on tullut niin ihanan hellänkipeekin .

Treenataan nyt elokuusta alkaen Harrin ryhmässä vaan joka toinen viikko. Annen kerran kuussa treenit alkaa myös taas. Tarkoitus olisi ostaa syyskuusta alkaen hallilta aikaa omatoimitreeneihin kerran viikossa. Puuskan juoksukin on varmaan jo aika lähellä. Takutin kisoja harkitsen, ne olis 18.-19.8. ja seuraavat kisat muistaakseni E-HKK:n syyskuun alussa ja sitten Nokian ja taas Takutin... Mutta voipi olla, että juoksu sekoittaa suunnitelmat. 

Että semmosia kuulumisia. Ihan kiva, että on vähän pilvisempi päivä, niin malttaa istuskella sisälläkin välillä. Harmi vaan, että kuvia en saanut tänne tuotua. Pari reissukuvaa olisin laittanut.

Mukavaa loppukesää kaikille!     

Tässä on ollut kaikenlaista... On jäänyt Nokian kisat raportoimatta kokonaan!

Ne oli siis la 2.6. ja tuomarina Huittisen Harri. Hyppärillä ja ekalla agiradalla oli okseri, jota ei oltu treenattu aikoihin. Murrr Harrille! Hyppärillä okserin rima alas, seuraava este rengas, josta Puuska tuli ohi. Paluu renkaalle ja sit kepeille väärin sisään. Lähdössä istui yllättävän hyvin. Tulos 15 ja aika -4,26 (ia49), sijotuksesta ei tietoo.
Ekalla agiradalla okserin rima alas ja ekalla kertaa muurin palikat. Aan ja puomin kontaktit oli hyvät, keinua ei ollut. Tulos 10 ja aika -8,86, (ia55). Sijoitus???
Toisella agiradalla ei ollut okseria, mutta keinu oli. Puomin alastulo oli hiiidas, kun ei taas löytynyt 2on-2offia sitten millään. Mitäköhän siellä ees tapahtu??? Tais tulla kaks rimaa alas. Tulos 10 ja aika -0,41 (ia50), sijoitus 3. Lähdöt oli aika ok. Harrilta sain ekasta radasta palautetta, kun en tukenut okserilla tarpeeks. Kysyin, että hyppäskö Puuska normaalia huonommin. Ei kuulemma hypännyt. Rimoja nyt vaan tuli sit jostain syystä alas normaalia enemmän.

Ajatukset oli noissa kisoissa ihan muualla. Seuraavana yönä sitten istuinkin Acutassa. Viimeks kirjotin, että odotan jännityksellä seuraavan viikon perjantaita. No, sitä ei sitten tarvinnut odottaa. Asiat meni ihan päälaelleen ja jouduin ultrattavaksi aikaisemmin. Keskenmenosta on nyt toivuttu pari viikkoa. Rankka kokemus kertakaikkiaan. Ei niinkään fyysisesti, mutta henkisesti. Kun jotain oikein kovin toivoo ja odottaa ja siitä ehtii innostumaan... Pudotus on raju.
Onneks Teemu pääsi tulemaan kotiin mun tueksi ja ystävät on olleet korvaamattomia . Erityishali Jennille, joka kuskas mua päivystykseen ja kävi kaupassa ja apteekissa, kun tilanne oli pahimmillaan. Paljon haleja myös Suville, Huittisen Annelle ja Hurmeen Arjalle, jotka oli suurena tukena pahimpina päivinä. Suvin sain jopa viime viikolla kylään. Olipa mahtavaa jäpättää ihan naamatusten, eikä vaan viesteillä!

Että semmosta. Elämä ei aina mee niin kun suunnittelee. Kyllähän se jo tähän ikään olis pitäny tajuta moneen kertaan. Ja on kai tajuttukin, tän kertanen vastoinkäyminen vaan otti aika syvältä. Mutta kyllä tää tästä. Puuskan kanssa jäi yhet treenit ja Takutin iltakisat väliin, sillon oli fyysinenkin puoli vähän heikoilla. Agitreenit on kuitenkin parasta terapiaa, sen sain todeta taas viime viikolla . 

Elämä alkaa pikkuhiljaa voittaa. Jospa tää kesäkin alkais kohta jo tuntuun kesältä. Ens viikolla on muutto ja sit pääsee omalle takapihalle grillaileen .

Sunnuntaina kisattiin siis helteisellä Mutalan kentällä. Viimeks oon siellä ollut joskus vuosia sitten. Sillon epiksissä kannustamassa, kun Jedi aloitteli uraansa Pasin kanssa . Tuomarina toimi Salme Mujunen, jota olen muutaman vuoden boikotoinut... Kyseinen tätihän vei multa ja Jediltä aikoinaan meidän ekan yhteisen nollan. Tuomariharjoittelija olis sen meille antanut, mutta Salme väitti, ettei Jedi suorittanut pituutta. No, se siitä. Ollutta ja mennyttä. Kuka sitä vanhoja sen enempää muistelee?!

Homma lähti käyntiin hyppärillä. Se oli mukavan oloinen, ei mitään ihmeellistä vääntöä. Nolla napsahti ja jälleen kerran 2.sija . Hävittiin nopeelle parsonille ja hirmusesti liikkuvalle miesohjaajalleen... Lähtöön Puuska istui suht hyvin ja muuten rata oli tosi jees. En usko, että olisin saanut kiristettyä aikaa enempää. Tulos 0, aika -9,82 (ia45) ja sij.2./12.

Agiradoilla ei ollut kun Aa ja keinu, koska Salme ei käytä radoillaan puomia. Eka rata oli mukavan oloinen, ei mitään ihmeellisyyksiä taaskaan. Lähdössä hetki keskusteltiin, että istutaanko vai ei... Keinun kontakti oli siinä ja siinä, mutta ei saatu virhettä. Seuraavan aidan rima tippui, kun otin Puuskan haltuun liian äkäsesti. Vaarana oli, että likka sinkoaa putkeen, kun piti kääntyä Aalle. Aan kontakti oli loistava. Muutenkin rata oli tosi hyvä. Tulos 5, aika -8,06 (ia50) ja sij.3/13.

Toka rata oli ekan tapaan ihan sujuvan oloinen. Lämmin ilma vaan oli imenyt mehuja molemmista jonkin verran... Lähdössä keskusteltiin vähän pidempään ja Puuska jäi vinoon istumaan . Hyvin se silti sieltä lähti tulemaan. Eka virhe tuli keinulta. Nyt se sitten hyppäsi kontaktin yli, prkl! Varsinaista lentokeinua ei tehty. Aan kontakti oli hieno. Toinen virhe tuli kepeiltä. Otin kyllä koiran putkesta näennäiseen hanskaan, mutta en himmannut. Puuska juoksi reikä päässä keppien puoleen väliin ja tajus vasta sitten mitä piti tehdä. Lopussa pääsin sitten vielä toteuttaan itteeni persjättöjen muodossa . Tulos 10, aika -2,55 (ia45) ja sij.3/12. 

Kaikilla radoilla päästiin siis palkinnoille. En valita, kolme lahjakorttia taas tienattuna . Kolmosiin on turha edes haaveilla lähtevänsä ennen kun keinu on kunnossa... Eli ei kiirettä, tuskin ne molemmat aginollat sieltä kerralla paukahtaakaan. Oli rankka päivä! Kotimatkan puhuin puhelimessa rakkaan ystävän kanssa. Niin se elämä meitä kuljettaa. Mikään ei oo niin varmaa kun epävarma. Mutta elämä kuljettaa ja kaikesta on tähänkin asti selvitty .

Me muutetaan kuukauden päästä rivariin! Vastavalmistuneen rivarin päätykolmio, ei paha ollenkaan . Melkein vuosi ilman omaa pihaa on ollut tuskaa. Grilliäkin on ollut ikävä! Lisäks kotiovelta ei ole kun luikaus rantaan. Työmatka lyhenee 10kilsalla. Muuton takia Teemukin saattaa tulla kotiin jo kuukauden päästä... eilen se lähti ihmettelemään uutta työpaikkaa . Treenihallille ja Ideparkkiin on matkaa sellanen 3kilsaa, joten tykkään! Tampereellekin silti ihan sopiva matka. 

Lauantaina kisataan Nokialla kolme starttia, tuomarina Harri. Ens keskiviikkona Takutin iltakisat, siellä kaks starttia. Sitten onkin hyvä pitää taukoo heinäkuulle asti. Tai no, olis kesäkuussa vielä Tamskin iltakisat, mutta siellä on vaan yks startti, joten en tiedä viittiikö vaivautua... Katsotaan ja suunnitellaan . Ens viikon perjantai lähestyy ja jännitys tiivistyy...  

Kirmailtiin eilen hyppärillä eka LUVAnolla kakkosissa . Kakkoseksi jäätiin, kun Pasi ja Hese oli inasen nopsempia. Tänään kuulin, että oltiin käsiajanoton armoilla... että että . Hyppärin tuomaroi Anne Viitanen. Meidän tulos siis 0, aika -12,65 (ia50) ja sijoitus 2/11. Radalle lähtiessä oli vähän löysä fiilis, mutta hyvin se silti meni! http://youtu.be/uuqXvOVIwDo (siinä näkyy -ei niin onnistunut- persjättö, mutta onneks onnistu kuitenkin!)

Agiradan tuomaroi ruotsalainen (vaikka kisakirje anto ymmärtää, että itävaltalainen) Lena Dyrsmeds. Rata oli ihan ok, ei mitään kummallisuuksia, mutta silti taisi tulla tuloksia aika vähän. Meillä tippui seiska-aidan rima. Puuska tuli kovaa putkesta ja ei ilmeisesti osannut arvioida ponnistuskohtaa oikein. Rysähti siis riman päälle . Siitä puomille ja alastulo jäi vajaaksi. Kesti kauan, että sain Puuskan oikeeseen asentoon 2on-2off. Aa oli hyvä, mutta Puuska lähti siltä ilman lupaa. Varmaan mun liikkeestä, tai jostain otti osviittaa, mutta en vielä kutsunut. Niinpä poistuttiin radalta. Harrin kanssa just sovittiin, että ollaan vapautuksissakin nyt tarkkana. Molemmissa lähdöissä istui suht nopeesti, edistystä aikaisempaan!
http://youtu.be/M2Ajg6cZp6o
 
Linkit tuli nyt tollai, kun en saanut muuten näkymään. Mä oon niin taitava . Marialle kiitos kuvaamisesta! Oli kiva ylläri!

Tänään agiradan tuomaroi samainen Lena. Rata oli... hmmm... paljon mielenkiintoisempi, kun eilinen. Mineissä ei tullut yhtään aikaan päässyttä nollaa. Meidän kohtaloksi koitui kepit. Ennen sitä oli jo pituuden osat kaatunu. Kepeille mentiin ahtaasta paikasta ja olin ekalla kerralla koiran edessä. Sain Puuskan kepeille vasta about kuudennella (!!!) yrittämällä. Ennen sitä ei edes yrittänyt lähtee pujottelemaan. Huusi ja pyöri vaan . Keinu oli taas outo ja siinä tais loikata kontaktin yli. Aa ja puomi oli LOISTAVAT! Eli on pakko olla tyytyväinen .   

Hyppärin tuomaroi taas Anne. Nolla sieltä napsahti . Tosi hyvällä fiiliksellä mentiin. No, paineettomasti on helppo mennä. Me kun ei enää sitä hyppärinollaa tarvita. Rataantutustumisessa suunnittelin varman päälle, mutta juostessa muutin suunnitelmaa. Nappiin meni silti. Meidän tulos siis 0, aika -8,41 (ia45) ja sijoitus TAAS 2/12. Pasi ja Hese voitti meidät toistamiseen . Ei riitä mulla liike Pasin rinnalla, epistä! Agiradan lähtö oli aika ok, mutta hyppärillä jouduin murisemaan vähän enemmän. 

Semmoset kisat tällä kertaa. Nollia on aina kiva tehdä ja onnistuneet Aa ja puomi lämmittää mieltä. Bongasin just Takutin iltakisat 1-2-luokille kesäkuun ekalla viikolla. Sinnehän me tietysti kannetaan nyt saadut lahjakortit .

Jazi toipui operaatiostaan hyvin. Yhden kipulääkkeen jätin antamatta, kun vaikutti olevan ok. Nyt vetelee jo denta stixejä vanhaan malliin ja on muutenkin tosi täpäkkä muori.