Jedi on syntynyt 9.11.00. Tampereella, e. Täplä (Irlanti) i. Nipsu. Kasvattajat Leena & Heini Alasorvari. Sileä tricolour. Jedi on meidän ensimmäinen koira, joten ongelmiltakaan ei ole vältytty... Jedillä on yksi pentue s.12/02. Poika kastroitiin syksyllä -03. Agilitya on harrastettu vuodesta -04. Jedi ja Pasi kisaavat agilityssa kolmosluokassa. Jedi on oikein täpäkkä kaveri, auktoriteettia löytyy vaikka muille jakaa. Ihan mahtava tyyppi =).

Miten kaikki alkoi

Seitsemän vuotta sitten alettiin miettiä koiran ottamista. Rotuvaihtoehdoiksi oli valikoituneet russeli ja parson. Näistä otettiin sitten selvää. Pentuja ei tuntunut kauheasti olevan tarjolla. Pentua haimme alkuvuodelle, koska valmistuin helmikuussa 2001 eikä töistä ollut tietoa. Näin olisi ollut hyvä sauma olla pennun kanssa kotona. Parsoneista emme saaneet mitään irti. Lokakuussa löysin russelifoorumilta ilmoituksen, jossa kerrottiin syntyvän pientä ja valkoista...ja ei kun soittamaan! Muistaakseni olin ensimmäinen innokas joka Leenalle soitti. Olimme tohkeissamme. Pentujen oli määrä syntyä marraskuun puolivälissä. Sieltä ne sitten tulivat, vähän etuajassa, kaksi poikaa, Jedi & Rasse ja kaksi tyttöä, Evita & Tanita. Muutaman kerran (muistaakseni) käytiin pentuja katsomassa. Loppiaisena 2001 Jedi sitten muutti meille. Ajomatka Tampereelta Parolaan sujui nukkuen eikä poika muutenkaan missään vaiheessa vinkunut tai kaivannut muuta. Poika oli oikein sopeutuvainen. Korvien kanssa oli alkuun ongelmia, ne oli kuivat ja nousivat pystyyn. Pystyyn sitten jäivätkin. Jedi oli pentuna/nuorena yliaktiivinen ja yliseksuaalinen. Ihme ettei se kuitenkaan koskaan tuhonnut mitään! Jedi tuli meille jo kuukautta ennen kun valmistuin, joten Pasi "joutui" jäämään "isyyslomalle". Valmistuttuani helmikuun puolivälissä pystyin olemaan kotona vain muutaman päivän ennen kun aloitin työt. No, tämähän ei tietenkään maailmaa kaatanut. Poika oli jo tottunut olemaan yksin ja töitä on tehtävä jos on mahdollisuus...

Kinttu katki

Puolivuotiaana, pääsiäis sunnuntaina, Jedi leikki ulkona mäyräkoiran pennun kanssa. Lopputulos oli se, että poika liukastui märällä puurapulla lyöden päänsä ja satuttaen jalkansa =(. Pää kolahti kovempaa, mutta ei tuntunut missään, oikea takajalka sen sijaan murtui. Se ei ollut mukavaa aikaa. Ensin lääkärissä koiraa käsiteltiin todella tökerösti. Jalkaa kuvattaessa eloisaa pentua väännettiin väkisin selälleen kuvaus asentoon iät ja ajat, kunnes lääkäri päätyi rauhoittamaan Jedin. Tästä jäi ikuinen huono muisto pojan takaraivoon >:(. Kotona sitten istuttiin lattialla kun sohva ym. oli nurin ettei poika päässyt hyppimään. Melko mahdotonta on kyllä pitää eloisa russeli hyppimättä ja rauhallisena. Jalka kuitenkin luutui itsestään, eli mitään paketteja ja leikkauksia ei onneksi tarvittu! Samalla lääkärillä kävimme vielä muutaman kerran. Koiran kohtelu oli siellä kuitenkin niin kurjaa, että vaihdoimme suosiolla toiseen paikkaan. Käsittämätöntä touhua!

Ongelmakoira?

Kun Jedi oli reilu pari vuotias ja Jazi oli juuri tullut taloon, mentiin ongelmakoirakoulutukseen. Jedi siis on meidän ensimmäinen koira ja kuten arvata saattaa, ongelmilta ei vältytty. Koulutuksessa meille ihmisille kerrottiin mitä teemme väärin jne. Kaikki saamamme tieto oli täysin järkeen käyvää. Tästä alkoi koiran kouluttaminen ja laumajärjestyksen palauttaminen. Ensimmäisellä koulutuskerralla, kun kouluttaja kiersi tervehtimässä koiria, hän ei uskaltanut koskea Jediin! Erittäin kokenut kouluttaja ja koira joka ei ole koskaan purrut ketään! Jedi kuitenkin viesti täysin selvästi ettei halua miestä lähelleen. Samaisella kerralla Jedi myös kusaisi Pasin jaloille, selkeä protesti. Koulutuksesta oli meille tosi paljon hyötyä ja lopulta kouluttajakin uskalsi rapsuttaa Jediä =).

Pennut & kastraatio

Jedillä on siis yksi pentue naapurin Samban kanssa. Neljä narttua ja yksi uros. Nämä olivat ns. rakkauslapsia =). Samballe ei varmaankaan olis pentuja muuten koskaan teetetty, mutta Jedi oli omistajien mielestä sopiva uros. Hienoja pentujahan sieltä tulikin. Samba on ihan tappijalka ja Jedi vähän korkeampi n. 34cm, joten täydensivät toisiaan kivasti. Jazi oli pentueen pitkäkoipisin ja rämäpäisin, eniten isänsä näköinen, joten päädyimme siihen.

Jazin ensimmäisen juoksun aikaan tuli ongelmia. Jedi oli pakko viedä hoitoon. Juoksun loputtua sen pystyi tuomaan kotiin vasta kun sille oli annettu hormoonipiikki. Tästä kypsyi päätös pojan kastroinnista. Päivääkään ei olla tätä päätöstä kaduttu! Leikkaus ei juurikaan muuttanut Jedin luonnetta. Älytön kaahottaja se on edelleen, mutta oman sängyn ja lelujen yltiöpäinen astuminen jäi unholaan, onneksi!

Agilitya ja tokoa ei olisi ennen leikkausta voinut hyperaktiivisen pojan kanssa edes ajatella...Nelisen kuukautta leikkauksen jälkeen pojat aloittivat agilityn ja sille tielle jäivät. Kiitos tästä kuuluu kyllä Leenalle, joka jaksoi aina vaan usuttaa Pasia kokeilemaan lajia.

Agility

Pasi ja Jedi aloittivat agilityn tammikuussa -04 ja ensimmäiset viralliset kisat kisattiin saman vuoden syksyllä. Tätä ennen oli tullut menestystä möllikisoissa. Ykkösluokassa pojat ehtivät tahkoamaan melko pitkään. Yleensä oli tuloksena 5, joka tuli joko kepeiltä tai puomin kontaktilta :(. Kakkosluokkaan pojat siirtyivät Tampereella syksyllä -05. Kakkosissa eivät sitten tahkonneetkaan ihan niin kauaa kun ykkösissä, kolmosiin siirtyivät jälleen kerran Tampereella ja Niihaman maneesissa syksyllä -06. Kolmosluokassa ovat kisanneet pian vuoden. Plakkarissa kolme nollaa, joista ensimmäinen meni kylläkin tämän vuoden sm-nollaksi. Siitä ei siis ole enää hyötyä ensi vuotta ajatellen. Jedin vauhti kuitenkin riittää ihan hyvin kolmosissakin ja eiköhän niitä nolliakin sieltä vielä putoile...

Toko

Jedi osaa kaikki ALO-luokan liikkeet, mutta treenaaminen on nyt jäänyt vähemmälle. Pasi kaavailee tokosta Jedille eläkepäivien harrastusta.

Terveys & ruokinta

Tällä hetkellä, hiukan vajaa 7-vuotiaana poika on ns. elämänsä kunnossa. Matkan varrelle on mahtunut korvavaivoja, ilmeiseti ruoka-aineallergiasta johtuvia. Tämän vuoksi syötiin jonkin aikaa sikakallista allergia muonaa. Siitä siirryttiin täysin luomuun. Ilmeisesti Jedi kuitenkin sai liikaa jotakin, joka johti pissavaivoihin...niistä, hoidosta ja nykyisestä ruokavaliosta kerron omalla sivullaan. Selkävaivoja oli myöskin muutama vuosi sitten. Ne ilmenivät lähinnä autoon hypätessä, agilityssa ei huomannut mitään. Jedi on käynyt silloin tällöin hierojalla.

Tilanne 8/2008

Jedi kävi tänään rokotuksessa ja poika on täysin terve =). Pissavaivakin on ollut nyt aika hyvin aisoissa ilman mitään rohtoja. Niinhän ne tämän vuoden SM-nollat saatiin kun saatiinkin kasaan ja kesäkuun puolessa välissä pojat kirmasivat Varkaudessa SM-kisoissa. Hyppäriltä 0 ja sij. 24. Finaaliradalta 5 puomin kontaktilta ja sij 21./126. Ei siis ollenkaan paha! Puhtaalla radalla sijotus olisi ollut 7. Pasin tavoitteet kuitenkin täyttyivät jo siitä että saivat osallistumisoikeuden, kaikki muu oli pelkkää plussaa. Pojilla oli osallistumisoikeus myös MM-karsintoihin. Sinne Pasi ei kuitenkaan lähtenyt.

Tämän hetkinen SM-nolla tilanne on se, että Jedillä on tuplanolla plakkarissa. Se saatiin viime lauantaina Janakkalassa. Muita nollia ei vielä ole, mutta eipä nuo ole paljon kisanneetkaan. Pasi ohjaa Jediä Etelä-Hämeen piirinmestaruuksiin asti. Vielä kaksi starttia ennen niitä kisoja, sitten 2 starttia piirm.-kisoissa + joukkuekisa. Sen jälkeen Jedin koulutus- ja ohjausvastuu siirtyy mulle. Olen tosin jo kolme virallista starttia kesän aikana Jedin kanssa juossut... kaikki HYL =P. Mutta kylläkin ihan hyviä hyllyjä =D.

Tilanne 12/2010

Jedi täytti tänä vuonna kunnioitettavan 10-vuotta. Jätkä siirtyi mun ohjaukseen hetkellisesti 2008-2009, kun Pasi keskittyi Pimun kouluttamiseen. Kyllähän me tehtiin pari nollaakin! Jedi siirtyi kuitenkin takaisin Pasin ohjaukseen kevättalvella 2009. SM- ja karsintanollat saatiin täyteen, mutta itse kisoihin ei lähdetty. SM-kisat oli tuolloin Torniossa, eli liian pitkän matkan takana. Karsintoihin Pasi ja Jedi osallistuivat, mutta eivät päässeet sunnuntaille. Hieno kokemus joka tapauksessa! Tänä vuonna nollat tuli taas täyteen ja SM-kisoissakin käytiin, ne oli nyt Vantaalla. Pojat teki mahtavan nollaradan joukkuekisassa. Harmi vaan, että kaikki muut ei ihan onnistuneet... Yksilökisa tyssäsi hyppärillä, jolta tuli HYL. Rata oli ihan älytön ja ihanneaika samoin. No, kokemusta tuli siitäkin. MM-karsintoihin Pasi ei Jedi-papan kanssa enää lähtenyt. Heinäkuussa Jedi siirtyi mun ohjaukseen. Ollaan kisattu vaihtelevalla menestyksellä. Kaks tuplanollaa on tullut ja SM-nollia tällä hetkellä kasassa 5. Olisi jo 7, mutta kun kaks nollaa menee nippanappa yliajalle. Sijoituksia on myös napsittu kivasti.  Ensivuoden SM-kisat siis tavoitteena ennen kun Jedi alkaa eläköitymään. Jedi on tämän vuoden minien RimA-mestari, Etelä-Hämeen Piirinmestaruus 2. ja joukkuepiirinmestaruus 1.! Jediltä puuttuu yksi SERTi agivalion arvosta. Tosin Jedistä voi tulla vaan "varjo-valio", kun sillä ei ole näyttelytulosta. Saa nähdä saadaanko jätkästä vielä vanhoilla päivillään valio!

Pissavaiva on edelleen olemassa, välillä pahempana, välillä parempana. Homeopaattisilla on lääkitty, lääkärissä ei olla käyty kun rokotuksessa ja hakemassa nenäpunkkimyrkkyä. Kennelyskä oli tämän vuoden alussa, mutta se ei iskenyt pahasti. Muutamana päivänä Jedi yskähteli ja se oli siinä. Jätkä ei ole tänä vuonna juurikaan treenannut. Harvakseltaan on päässyt ottamaan hallilla muutaman esteen. Syksyn aikana pääsi Puuskan tilalle Krisztina Kabain ja Pimun tilalle Harri Huittisen koulutuksiin. Jedi on kyllä niin laiska treenaaja, että sen on parempi vaan kisata. Jätkä kyllä osaa, ei se treeniä tarvi, pidetään vaan kunto muuten hyvänä että jaksaa kisata vielä reilun puolivuotta. Tuskinpa kisaamista ihan seinään lopetetaan, mutta viimeistään sitten, kun Puuska nousee kolmosiin on pakko vähentää. Aika näyttää mitä tapahtuu! "Löydettiin" Jedin Mäntsälässä asuva poika Hugo joulukuun alussa. Tosi kiva tietää, että ainakin yksi pentu on Jazin lisäksi hengissä ja voi hyvin.