Nimittäin pommitus =(. Jedi kärsii taas. Lauantaista asti on paukkunut sillon tällön, ei onneks jatkuvasti. Dappia aloin suihkuttelemaan koirien tyynyihin ja Jedin vällyihin perjantaina. Tänään aamulenkilläkin jossain jysähti ja kello oli vasta 9.30!

Jedi ja melonityyny...

Sain kuvassa olevan melonityynyn Kallelta joululahjaksi 1994! Kuvasta näkyy että siinä lukee Miille, se on mun lapsuusajan lempinimi. Sitä ei moni tiennytkään =). Kalle kuuli sen jostain, varmaan meidän iskältä ja sittenpä olin teininäkin vielä Mii =D. Tolla tyynyllä on tunnearvoa, onneks Jedi on kohdellut sitä hyvin.

Joulu sitten oli ja meni, hyvä niin! Tiistaina kyläiltiin koko iltapäivä. On se rankkaa hommaa. Keskiviikkona, aattona, nukuttiin pitkään, syötiin puurot ja käytiin haudoilla. Koirat oli tietty kyydissä, eihän niitä sovi jouluna yksin jättää! Sitten saikin jo alkaa valmistelemaan ruokia. Äiti tuli iltapäivällä ja sitten vaan syötiin. Sitä moni ei varmaan jouluna tehnytkään? =P Loppuilta meni ähkyssä sohvalla. Äiti toi koirille paketit ja ne oli annettava niille välittömästi. Jedi olis varmaan muuten stressannut ittensä hengiltä... Nyt ei ollut kuusta, mutta jos olis ollut niin se olis vahtinut lahjoja koko illan sen alla. Harmi ettei tullut otettua kuvia koirien pakettien avaamisesta ja riekkumisesta uusien lelujen kanssa. Mikä onnen päivä =D!

Pimu on aika väsy

Torstaina, joulupäivänä siis, löhöttiin ja syötiin. Iltapäivällä käytiin äidillä syömässä. Siellä oli myös mamma, Seija (täti), Susa ja Ville. Koirilla siis riitti touhua taas ihan kivasti. Loppuilta maattiin sohvalla mahojemme vieressä =P. Koiratkin oli ihan poikki. Pimu oli jo aattona aika väsy ja joulupäivän iltana kaikki kolme ihan loppu. Meillä oli tosi rauhallista kun kaikki vaan makas omissa oloissaan. Kerrankin!

Perjantaina, tapanina, aamu meni taas aika pitkäksi. Käytiin pitkällä lenkillä ja nautittiin pilvien takaa pilkistelevästä auringosta. Melko harvinainen valoilmiö. Koirat juoksenteli tohkeissaan vapaana kun pikästä aikaa pääsivät. Lenkin jälkeen lähdettiin Pasin kanssa ajelulle. Jätettiin koirat kotiin että saivat levätä kunnolla. Loppuilta meni leppoisasti kotona ja pienesti lenkkeillen. Jouluruokia ei enää syöty, mutta hyvin syötiin kuitenkin... ja sen kyllä huomaa!

Jazikin taitaa olla?

Lauantaina taas uni maistui. Kyllä pitkät vapaat on kivoja =). Ke-pe koirat pääsi aamuisin sänkyyn meidän kanssa rötköttämään. Taisi se vielä lauantainakin vähän lipsua... Varsinkin Jazi on aina sänkyyn päästessään ihan onnessaan. Nukkuu ihan mussa kiinni ja peiton alla, tietenkin. Päivällä tehtiin pitkä lenkki. Kasvatettiin ruokahalua ulkoilemalla. Alkuillasta lähdettiin Susan ja Villen kanssa syömään. Vetästiin Pancho Villassa kunnon pihvit melkein pitkän kaavan mukaan. Jälkiruoka ei enää uponnut. Niinpä poikettiin vielä Voudin Kellariin "jälkkärille". Kotona oltiin kuitenkin jo seiskan jälkeen. Koirat, varsinkin Jedi, oli ilmeisesti levänneet tarpeeks. Ne meinas revetä liitoksistaan kun äiti kävi moikkaamassa niitä heittäessään meidät kotiin. Kiitos iskälle "pizzalahjasta" ;), harmi ettei tänä vuonna pystytty nauttimaan siitä yhdessä.

Jedi lötköttelee

Lauantaina iltalenkillä alkoi sitten kuulua se "odottamamme" pauke. Jedi otti sen kyllä onneks aika rauhallisesti. Sunnuntaina käytiin päivällä sohvaostoksilla. Löydettiin takkahuoneeseen kahdenistuttava vuodesohva ja kaksi rahia, joista saa vuoteet. Sohva on väriltään sellanen mitä en olis koskaan uskonut meidän ostavan... Mutta ollaanhan me yllätetty itsemme ennenkin =). Takkahuoneen vanha sohvahan lähti kesällä kaatopaikalle täynnä pissaläiskiä ja haisten =P. Uuteen sohvaan ostettiinkin sitten heti kättelyssä suojalakana. Nyt pitäis varmaan pistää bileet pystyyn kun nukkumapaikkoja löytyis vieraille yllinkyllin. Vois tulla kauempaakin hillumaan ihan huoletta. Työhuoneen sohva on kylläkin menossa seuraavaks vaihtoon kunhan vaan jostain löytyy sopiva. Se ei varmaankaan tule enää olemaan vuodesohva, eiköhän noissa uusissa ole ihan tarpeeks punkkaa. Meillä kun noita yövieraita käy niin tiuhaan... 

Sunnuntai-iltana poikettiin Pekolaan. Otin Jedin kanssa pääasiassa kontakteja ja Pasi Pimun kansa keppejä. Jazi pääsi tekemään vähän kaikkee. Jazi on saanut viikon aikana älyttömästi huomiota. Silti se oli tosi innokas eikä "näyttänyt mulle keskaria" kertaakaan! Käytiin taas Aulangolla kävelemässä. Se ei kylläkään ollut hyvä idea. Järven toiselta puolelta, aika kaukaa, lähti raketteja ja kuului pommitusta koko lenkin ajan. Luonnollisesti Jedi meni lukkoon. Jazikin säpsähti kerran, mutta unohti sen heti. Se oli kiva huomata, että Jedi ei menettänyt toimintakykyään ihan täysin. Ennen siihen ei ole saanut mitään kontaktia tossa tilanteessa. Tosin pauke kuului kyllä aika kaukaa. Pimu ei välittänyt ollenkaan.

Tänään Pasi meni töihin. Mäkin nousin aikasin ja olen touhunnut jo vaikka mitä. Täytyy varmaan lenkkeillä valosan aikaan vähän enemmän. Ei sitten illalla tarvi käydä kun pikasesti tossa lähellä. Jos se vähän helpottais Jediä. Valosalla ei ainakaan välähdykset näy jos joku innostuu taas lähettämään raketteja. Pimulla on tällä hetkellä "mörköikä" ja vähän uhmaikääkin havaittavissa. Juoksun jälkeen on ilmeisesti myös hormoonit heitelleet pientä tyttöä. Toivottavasti ei missään vaiheessa keksi mörköillä noita pommeja.

Naapurissa on 14 huskyn pentua. Kahdesta eri nartusta kylläkin. Olivat lauantaina päässeet karkuteille. Pasi meni koirien kanssa takapihalle ja toinen emo oli meidän aidan takana. Voi vaan kuvitella mikä älämölö alkoi. Mä kuuntelin sisällä ja oli jo ihan varma että nyt sattuu. No onneks ei. Jäljistä päätellen isot koirat oli kyllä käyneet meidänkin puolella etsimässä pentuja. Yksi olikin sitten löytynyt aidan välistä. Meillä ei ole aitaa muualla kun just kyseisen naapurin ja meidän välissä. Huskyt pääsivät siis alapihan kautta esteettä käymään meidän puolella. Kun tultiin lenkiltä niin meitä odotti rapulla ruohomaton edessä "lämpimäiset". Yksi pennuista oli siis ehtinyt reissullaan käymään meidän oven takana =P. Yllättävän hiljaista tuolla naapurissa kyllä on kun aattelee että siellä on ulkotarhassa noin monta kakaraa.

Mukavaa loppuvuotta!