Eilen oltiin siis Vethausissa keuhkokuvissa. Keuhkot oli puhdistuneet neljän viikon aikana, onneksi. Nyt niissä oli suunnilleen saman verran tavaraa kun ekoissa kuvissa. Verenkuvassa ei mitään ihmeellistä. Siltikin jouduttiin antamaan taas eilen iltapäivällä kortisonia vaikka piti olla kortisoniton päivä. Nyt saatiin ohjeeksi antaa puolikas joka päivä. Tänäänkin Pimu yski aamulla ja kun tulin kotiin kakoi myös limaa Otsan rypistys. Lääkärinä oli Juha Virolainen. Hän ottaa yhteyttä Hesaan yliopistolliseen eläinsairaalaan. Mitä ilmeisemmin Pimu viedään sinne tutkimuksiin. Vethausissa on jo kaikki mahdollinen tehty. Imusolmukkeet ei ole turvonneet, mikä on hyvä asia ajatellen lymfoomaa. Toisaalta Juha sanoi, että se saattaa iskeä kovaa ja korkeelta. Koira siis romahtaa kerrasta jos huonosti käy. Nyt vaan odotellaan lääkärin soittoa ja tietoa jatkosta.

Lauantaina touhuiltiin ja lenkkeiltiin. Sunnuntaina oltiin Jedin kanssa kisaamassa. Sain Pasinkin lähtemään mukaan. Tytöt jäi kotiin möllöttämään. Herralan radat ei olleet vaikeita. Agiradalta tuli vitonen aidalta. Hyvä minä! Jedi otti hienon alastulokontaktin puomilla ja ihailin sitä. Vienti seuraavalle aidalle oli aika lähellä ja onnistuin työntämään koiran aidan väärälle puolelle. Onneksi sain tilanteen korjattua ja poika hyppäsi aidan oikein päin. Tossa paloi aikaa paljon, mutta silti aika -0,23. Hyppärillä tuli ensin kepeiltä vitonen kun Jedi tuli niille liian kovaa. Meni sisään oikein, mutta ei kääntynyt seuraavaan väliin vaan juoksi suoraan. Ton jälkeen se ohjaus sitten taas herpaantui ja hyllytettiin väärään putken päähän. Lopussa sitten vielä jätin koiran selän taa ja se hyppeli ilosesti lähtöaidan maalin sijaan... Huuto

Eilinen ilta meni lääkärissä ja tää ilta Hyvinkäällä koirahierontakurssilla. Täytyykin alkaa valmistautumaan kun täytyy hakea vielä Roopekin kyytiin...